Puhetta kompostoinnista
Kompostointi tarkoittaa biojätteiden, puutarhajätteiden ja muiden eloperäisten raaka-aineiden luonnollista hajoamista hapellisissa olosuhteissa. Kompostoinnissa hajoamisen tuloksena syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä, ravinnesuoloja ja humusta. Julkaisu käsittelee kompostointiin liittyvää muuttuvaa jätelakia, kompostoinnin periaatteita ja kompostoinnin yleisimpiä haasteita ja ratkaisuja haasteisiin.
Kompostointi ja lainsäädäntö vuonna 2024?
Jos on vieläkin epäselvää, mitä uudistuneen jätelain biojätteen erilliskeräystä koskevat pykälät tarkoittavat käytännössä, tästä kappaleesta voi löytää vastauksen. Kompostoinnin nosti siis tapetille uudistunut jätelainsäädäntö, jonka mukaan kaikissa yli 10 000 asukkaan taajamissa asuvien kotitalouksien tulee joko: 1) järjestää biojätteiden erilliskeräys tai 2) kompostoida biojätteet.
Jos tiedossasi on, asutko taajama-alueella ja tiedät taajama-alueen nimen, voit selvittää Tilastokeskuksen sivuilta taajama-alueen väkiluvun vuonna 2021. Jatka taulukkoon painamalla tästä. Jos et tiedä asutko taajamassa, ilmoitusvelvollisuuden voi selvittää ottamalla yhteyttä paikalliseen jätehuoltoviranomaiseen. Jos et tiedä paikallista jätehuoltoviranomaista, löytyy tieto siitä usein kunnan tai kaupungin verkkosivuilta.
Uudistuksen takana on tavoite vähentää jätteen määrää ja lisätä uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Biojätteiden tapauksessa se voi tarkoittaa parempaa hyödynnettävyyttä esimerkiksi biokaasuksi, ja kerättävän biojätteen määrän tarkempaa tilastointia. Kotitalouksilla on myös tilaisuus hyödyntää muodostuva biojäte kompostoimalla se omalla kiinteistöllä säädöstenmukaisella välineistöllä.
Kompostointi tai muu biojätteen omatoiminen, hyväksyttävä käsittely (”tai muulla vastaavalla pienimuotoisella käsittelyllä”) edellyttää kuitenkin tietojen ilmoittamista rekisteriin ja on itse asiassa paikallisen jäteviranomaisen hallussa päättää, mikä pienimuotoinen käsittely hyväksytään. Lämpökompostorin käyttövaatimusta perustellaan yleensä 12 § kohdassa”4) jätettä käsitellään vain sitä varten suunnitellussa suljetussa laitteistossa, johon haittaeläinten pääsy on estetty ja josta ei pääse valumavesiä maaperään ja joka on talvella käytettäessä tarvittaessa lämpöeristetty”. Laki ei suoraan velvoita käyttämään lämpöeristettyä kompostoria. Lämpökompostori ei edes suojaa kompostia jäätymiseltä, ja kompostointiprosessi voi hyytyä talvella eristeistä huolimatta. Kokenut kompostointi-konkari Kari voi silti saada kompostoinnin toimimaan talvellakin – ehkä myös aloittelija?
Kotitaloudet voivat kompostoida ruuantähteiden lisäksi kahvin ja teen porot, suodatinpaperit ja biohajoavat teepussit, hedelmien ja vihannesten kuoret, munankuoret, munakennot, pienet luut, kalanperkeet, ”puhtaat” pehmopaperit (eli ei mitään haitallista pesuaineita ym. sisältäviä), huonekasvien jätteet ja mullan, sekä kotieläinten häkkien siivousjätteet.
Puutarhajätteet, kuten kasvinosat, saa edelleen kompostoida avokompostissa. Käytännössä avokompostissa kompostoitavaa puutarhajätettä ovat kaikki eloperäinen, mikä ei kulje keittiösi kautta.
Kompostoinnin teoria: neljä mahdollistajaa ja neljä vaihetta
Kompostointi tarvitsee ravinteita (hiiltä, typpeä), vettä (kosteus), ilmankiertoa (happi) ja lämpöä. Kompostin ilmanvaihto tulee olla riittävä, jotta komposti ei tiivistyisi liikaa. Liian tiivis komposti aiheuttaa usein puutetta hapesta. Happea kompostiin voidaan lisätä myös kääntämällä kompostimassaa esimerkiksi talikolla tai lapiolla.
Kompostoitumisen vaiheet ovat 1) lämpenemisvaihe (40 – 50 astetta celsiusta), 2) kuuma vaihe (jopa 80 astetta celsiusta), 3) jäähtymisvaihe (25 – 30 astetta celsiusta) ja 4) kypsymisvaihe. Lämpenemisvaiheen lämpötila saavutetaan, kun kompostiin lisätään ”polttoainetta” eli kompostoitavaa ainetta. Tämän lämpötila-alueen saavuttaminen on ensikertalaiselle kompostointivastaavalle jo ilon ja onnen päivä – sehän toimii. Kuumavaiheessa myös Komposti-Karin koekompostissa on mitattu 60 celsiusasteen lämpötiloja.
Lämpenemisvaiheessa oleva komposti, lämpötila noin 50 astetta celsiusta.
Kompostoinnin yleisimmät haasteet ja niiden ratkaisut
Ihanteellisen kompostin kuvaus: Toimivan kompostin voi tunnistaa aistinvaraisen tarkastelun avulla. Paras keino on tunnistaa se hajusta – tai pahan hajun puutteesta. Jos kompostori haisee pahalle, sinne tulee lisätä kuiviketta. Hyvin toimivasta kompostorista huokuu lämpöä ja kompostimassa vaeltuu silminnähden alemmas päivien kuluessa. Toimiva komposti on äänetön, sillä sieltä ei kuulu kärpästen surinaa, eikä se erityisesti houkuttele luokseen tuholaisia.
Näin selviydyt aloittelijan sudenkuopista:
Haiseva komposti – kompostissa on näkyvää nestettä – lämpötila ei nouse – komposti pörisee täynnä kärpäsiä. Mikä olisi karmeampaa kuin kompostista huokuva paha haju, joka voi muistuttaa esimerkiksi oksennusta? Märkä komposti on ehkä yleisin ongelma, ja syy johtuu siitä, että keittiöstä kerättävä biojäte on usein niin kosteaa ja typpipitoista, että se kaipaa kaverikseen hiilipitoista kuiviketta sitomaan kosteutta ja nostattamaan lämpöä. Marssi kauppaan ja osta oitis kompostikuiviketta. Lisää kuiviketta aluksi reilu määrä ja käännä se esimerkiksi talikolla kompostimassan sekaan. Toista lisäys ja kääntö muutaman kerran ja jätä kompostori muutamaksi päiväksi prosessoimaan uutta tilannetta. Tilanteen pitäisi helpottaa parissa päivässä, paha haju poistuu lopulta kokonaan, kompostin lämpötila nousee eivätkä kärpäsetkään enää viihdy siellä.
Komposti jälkikompostoitumassa pellolla, josta se käännetään maahan talven jälkeen.
Muita mahdollisia kuivikevaihtoehtoja ovat haravointijäte, oksahake, kutterilastu, turve, kuorike, olki, ruoko, munakennot ja mahdollinen vanha komposti, jonka mukana voi tulla myös toivottua pieneliökantaa.
Kuiva komposti – kompostissa on muurahaisia? Kuiva komposti on harvemmin ongelma, kun biojätettä kerätään aktiivisesti kotitalouskäytöstä, mutta jos näin on päässyt käymään, ämpärillinen haaleaa vettä ja sekoitus auttaa ensi hätään.
Miten kannattaa aloittaa kompostointi?
Kesäkautena on paras aika aloittaa kompostointi. Luonnosta voi kerätä kasveja (rikkaruohoja, leikattua nurmea yms.) kompostiin mielin määrin ja raaka-aineiden runsas tarjonta nopeuttaa kompostointiprosessin aloittamista. Kompostoinnin aloittaminen voi olla haasteellista talvella, mutta suurin toteutuva riski silloinkin on kompostin jäätyminen. Biojätettä voi toki lisätä myös jäätyneeseen kompostiin, mutta ennen pitkää se täyttyy piripintaan ja sitten on keksittävä uusi paikka biojätteille, kunnes kevät kompostin sulattaa.
Kompostointi taloyhtiössä tai töissä
Haluaisitko olla myös työpaikkasi kompostointivastaava? Myös työpaikoilla syntyvän biojätteen voisi hyödyntää. Kompostia voisi käyttää toimiston istutuksissa tai miksei sitä voisi myös jakaa innokkaille viherpeukaloille.
Lähteet
Biolan, 2023. Kompostointi taloyhtiöissä. Viitattu 27.9.2023. Saatavilla https://www.biolan.fi/artikkelit/kompostointi/kompostointi-taloyhtioissa
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, 2023. Kompostointiopas. Viitattu 27.9.2023. Saatavilla https://indd.adobe.com/view/d55c2b17-7f70-4211-abff-11e784bb199e
Tilastokeskus, 2023. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021. Viitattu 19.7.2023. Saatavilla https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_13vu.px/
Ympäristöministeriö, 2023. Jätelaki ja asetukset – mikä muuttui, miten toimin? Viitattu 27.9.2023. Saatavilla https://ym.fi/jatteet/jatelaki?utm_source=puutarha.net&utm_medium=content&utm_campaign=partnership
